 |
| http://wsoy.fi/yk/products/show/68811 |
"Näissä saappaissa seisoo ja niitä tarvitsee Astra, 22-vuotias Silolan perheen ylpeys. Etukannen kuntosalille haaksirikkoutunut poika on Silmu, Astran veli joka aikoo tovereidensa kaltaiseksi. Takaliepeen lumpeella kelluu Pelagia, mutta vain haaveissaan – oikeasti hän viljelee samettieläimiään pitkin Siloloitten kaunista kotia. Mutta ennen Pelagian syntymää vanhemmille – kuuluisalle ja joviaalille kapellimestarille sekä perhelääkärin lempeydellä koteja parantavalle sisustussuunnittelijalle – on sattunut pieni hairahdus. Juhlat voivat alkaa."
"Liha tottelee kuria on inhimillinen komedia perheestä, onnesta ja nautinnosta. Se on ilahduttava kertomus hillon syömisen vaaroista, piinallisen levollisesta sisustuksesta ja näyttävän juhlan järjestämisestä. Tuoretta ja virkistävää, pelottavan tarkkanäköistä proosaa tämän hetken omaäänisimmältä esikoistekijältä."
"Liha tottelee kuria on inhimillinen komedia perheestä, onnesta ja nautinnosta. Se on ilahduttava kertomus hillon syömisen vaaroista, piinallisen levollisesta sisustuksesta ja näyttävän juhlan järjestämisestä. Tuoretta ja virkistävää, pelottavan tarkkanäköistä proosaa tämän hetken omaäänisimmältä esikoistekijältä."
Kirjan saa muuten luettua n. 8 tunnissa..
Mikäli pitää vain muutaman lyhyehkön tauon ensimmäisen & viimeisen sivun välissä.
Teos oli melko yllättävä. Lukemista on jatkettava, kesken jättäminen ei oikein käy päinsä. Pysyy mielenkiintoisena alusta loppuun, ei tullut muistaakseni kertaakaan oloa, että hohhoijaa. Tai jos meinasi niin seuraavasta lauseesta tuli eteen jotain todella puskista ilmestyvää.
Vaikka kirjassa käsitellään elämän vaikeita puolia ja raskaita asioita, ei lukukokemus ollut mitenkään ahdistava tai kuluttava, vaan hyvinkin leppoisa ja hauska.
Kannattaa.
Jos jakaisin tähtiä niin antaisin viidestä jotain neljä.
Tai jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti